5 syytä palkata kausityöntekijä

Tässä artikkelissa käydään läpi tärkeimpiä asioita liittyen kausityöntekijöiden käyttämiseen lähinnä yrityksen eli työnantajan näkökulmasta. Annamme 5 hyvää syytä hyödyntää kausityötä ja kerromme tärkeimmät pointit, jotka tulee ottaa huomioon kausityöntekijän palkkaamista suunnitellessa.  

Mitä on kausityö? 

Kausityöllä tarkoitetaan esimerkiksi palvelualalla, sekä maatalouden ja matkailun alalla tiettynä aikana suoritettavaa kausiluonteista työtä. Kausityötä on esimerkiksi metsänhoitotyö, viljely, marjanpoiminta, asiakaspalvelu tai festivaalityö. Ulkomaalaisen kausityö voi kestää maksimissaan 9 kuukautta 12 kuukauden aikana, mutta useimmissa tapauksissa tulee kysymykseen lyhyempi sesonkikausi, kuten esimerkiksi kesätyö. Kausityöllä viitataan lainsäädännössä juuri ulkomailta väliaikaisesti tulevaan työvoimaan, mutta sanaa käytetään laajasti kuvaamaan kausiluonteista työtä ylipäänsä.  

Yleisimmillään kausityö on kesätyötä. Marjanpoiminta on tilastollisesti suurin yksittäinen työ, johon kausityöntekijöitä palkataan. Tämän suhteen on syytä muistaa se, että luonnonmarjojen poimiminen ei vaadi ulkomaisille työntekijöille kausityölupaa. Se tapahtuu luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta annetun lain (487/2021) mukaisesti. 

Toinen yleinen kausityön muoto on festivaaleilla tehtävä työ. Tällä alalla on tärkeää olla tietoinen siitä, mihin toimiin voidaan palkata työntekijöitä esimerkiksi ilman anniskelupassia tai järjestyksenvalvojan korttia. 

Kausityötä tehdään myös muina vuodenaikoina. Kausityö Lapissa tapahtuu usein laskettelukauden mukaan. Sesonkityö ajoittuu tuolloin kevättalveen. Sopimusteknisesti kausityötä koskevat samat säännöt vuodenajasta riippumatta. 

Kuka voi olla kausityöntekijä? 

Kausityöntekijä on virallisesti EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva kolmannen maan kansalainen, joka tekee Suomeen sijoittuneen työnantajan kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Kausityönä voidaan pitää myös suomalaisten tekemää sesonkityötä, mutta lain silmissä on syytä muistaa se, että virallisesti kausityöntekijä tulee aina ulkomailta. 

Kausityötä Suomessa on vuosien saatossa tultu tekemään lukuisista eri maista. Vuonna 2021 Suomessa myönteisen päätöksen kausityölupaa varten sai 15 892 työntekijää. Tämä tilasto ei kata luonnonmarjojen poiminnan lyhyitä sesonkitöitä ilman virallista lupaa tekeviä ihmisiä. Varsinainen luku on siis paljon suurempi. Suurin osa työntekijöistä tuli Ukrainasta ja työskentely tapahtui pääosin maatiloilla. Myös kaukoidästä, esimerkiksi Thaimaasta, tulee merkittäviä määriä kausityöntekijöitä esimerkiksi juuri marjanpoimintaan. 

Suomalaisista, jotka tekevät kausityötä, on todella vaikea pitää tilastoja. Monet esimerkiksi ravintola-alan työntekijät tekevät päätyönsä ohessa töitä festivaaleilla tai laskettelukeskuksissa sesonkiaikaan. Nuoria taas hyödynnetään kesätöissä kaikilla aloilla, jotka eivät sinänsä ole lain silmissä kausityölain piirissä. 

Miksi kausityö on tärkeää? 

Kausityön tärkeys kulminoituu siihen, että sesonkiin painottuvalla alalla yritys ei voi pitää ympäri vuoden vakituisessa työsuhteessa tarvittavaa määrää työntekijöitä. Työnantajan ei pidä ajatella kausityötä varsinaisena säästönä, sillä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ulkomaista työvoimaa koskevat samat säännöt palkkauksen ja työnantajamaksujen osalta. Taloudellinen etu syntyy juuri siitä, että työvoimaa saa käyttöönsä juuri silloin kuin sitä tarvitaan. 

Monet yritykset myös mieltävät kausityöntekijöiden palkkaamisen ulkomailta tietynlaiseksi hyväntekemiseksi. Suomi on maa, jossa tarvitaan ulkomaista työvoimaa. Kausityö on luonteeltaan sellaista, että monet suomalaiset, jotka etsivät kokoaikaista työtä, eivät tahdo siihen ryhtyä. Sesonkityön tarjoaminen esimerkiksi pakolaisena maahan tulleelle tai lupakäsittelyä odottavalle ihmiselle voi olla lottovoitto molemmille osapuolille. Kausityö voi myös mahdollistaa perheiden yhdessä olemisen. Pariskunta tai perhe, jossa toinen osapuoli tekee kausityötä kesäisin Suomessa ja toinen taas lähtee ulkomaille töihin, kun talven matkustussesonki vie suomalaisia turisteja ympäri maailman, voi elää yhdessä kausityön ansiosta. 

Kotimaisen, etenkin nuoren, työvoiman hyödyntäminen kesälomien aikaan myös varsinaisten kausityölain alaisten alojen ulkopuolella on tietenkin iso palanen monen yrityksen liiketoimintaa. Etenkin erilaisten apulaisten tehtäviä voidaan täyttää sesonkien mukaan nuorilla, jotka eivät omaa sinänsä mitään alalle soveltuvaa koulutusta. Hyvä esimerkki tästä on teiden kunnossapito. Erilaisissa tehtävissä ahkerat nuoret voivat ansaita suuriakin summia rahaa kuukaudessa, vaikka toiminta alkaa niin sanotusti nollasta ja tapahtuu aina valvonnan alaisuudessa. 

Millaiset yritykset käyttävät kausityöntekijöitä? 

Kausityö ei ole missään nimessä vain suuryritysten hyödyntämä työvoiman muoto. Kausityöntekijän palkkaaminen on mahdollista minkä kokoiselle yritykselle tahansa, kunhan toimiala sopii sesonkityön kanssa yhteen. Toisin sanoen kesäloman sijaisuutta toimistoapulaiseksi ei voi hoitaa ulkomaisen kausityöläisen avulla. Pienyritys, joka esimerkiksi viljelee ja kerää tuoreita elintarvikkeita myytäväksi, voi hyvin hyödyntää kausityötä. Aivan yhtä hyvin satoja ihmisiä työllistävä suurtila voi tehdä saman. 

Jos mietit, voiko yrityksesi tarjota kausityötä, sinun kannattaa ensimmäisenä tutustua valtioneuvoston asetukseen kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista (966/2017). Tässä asetuksessa on todella selkeästi listattu alat, joilla kausityö Suomessa on mahdollista. 

Maatalous 

Maatalouden piirissä kausityötä voidaan tehdä aloilla, jotka lukeutuvat kasvinviljelyn ja kotieläintalouden alle. Pois suljetaan kuitenkin elinkeinona metsästys ja sitä palveleva toiminta. Toinen maatalouden alle luettava ala on metsänhoito. Näiden kahden toimialan piiriin kuuluvat siis kausityön osalta suurimmat työllistäjät eli maanviljely ja marjanpoiminta. 

Maatalouden alalla työvoimaa liikkuu kaikista eniten ja sen hyödyntämistä kannattaa jokaisen yrityksen pohtia. Alalla voi usein työskennellä, esim. marjanpoimijana, ilman minkäänlaista koulutusta tai merkittävää kielitaitoa. Helpoin tapa löytää kausityöntekijöitä maatalouteen on ilmoittaa avoimista paikoista sopivilla nettisivuilla, joista kerromme lisää tuonnempana. 

Kuljetusala 

Kausityötä voi tehdä myös kuljetusalalla silloin, kun se perustuu sesonkiin. Virallisesti kausityöasetuksen piiriin kuuluvat rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus sekä sisävesiliikenteen henkilökuljetus. Käytännössä kyse on siis kesäisin tapahtuvasta liikennöinnistä niin sisä- kuin rannikkovesillä. Näillä aloilla hyödynnetään suhteellisen vähän kausityöläisiä, mutta alalla toimivien yritysten kannattaa ehdottomasti huomioida tämä mahdollisuus. 

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 

Majoitusta tai ravintolapalveluita tarjoavat yritykset voivat myös toimia kausiluonteisesti. Tästä hyvä esimerkki ovat laskettelukeskusten yhteydessä toimivat hotellit ja ravintolat, jotka ovat hyvin usein kesäisin suljettuna. Töihin Lappiin virtaa ihmisiä juuri sesonkien mukaan. Perinteinen suomalaisten nuorten kesätyö on mansikanpoiminta. Vähemmän tunnettu vaihtoehto nuorille aikuisille on talvisesongin aikaan työskentely juuri Lapin suurissa laskettelukeskuksissa. Työvoimaa hyödynnetään sekä Suomesta, että ulkomailta. 

Matkanjärjestäjien toiminta 

Matkailu on vahvasti sesonkiin perustuvaa toimintaa ja näin ollen kausityöläisiä voidaan hyödyntää tällä alalla todella vapaasti. Vaikka yrityksesi tarjoaisi palveluitaan ympäri vuoden, on matkailu kuitenkin todennäköisesti elinkeinona erilaista kesällä ja talvella. Näin ollen työ katsotaan kausityöksi ja sen tuomiin etuihin kannattaa työnantajana tutustua. 

Varauspalvelut, matkaoppaat ym. 

Vahvasti edellä mainittuun kytköksissä oleva toiminta varausten ja matkaoppaiden osalta voidaan myös hyvin usein katsoa kausityöksi. Vaikka sama yritys voi tarjota palveluitaan eri muodoissa ympärivuoden, voidaan monet toimenkuvat tällä alalla katsoa sesonkiin perustuviksi. 

Esittäviä taiteita palveleva toiminta 

Paras esimerkki esittäviä taiteita palvelevasta toiminnasta on tapahtuman järjestäminen ja ennen kaikkea kesän festivaalien järjestäminen. Nämä tapahtumat perustuvat sesonkiin ja tapahtumia ei voisi järjestää ilman paikalle tulevia esiintyjiä. Kaikki suoraan festareita varten tehtävä työ voidaan katsoa kausityöksi. 

Huvi- ja teemapuistojen toiminta 

Kuten jokainen varmasti tietää, suuret huvipuistot ja monet teemapuistot avaavat ovensa vain kesäisin. Huvipuistoista löytyy paljon töitä suomen kielen taitaville nuorille. Sesonkityötä on tarjolla kuitenkin myös ulkomaalaisille kausityöläisille, sillä kielitaito ei ole edellytys kaikkiin tehtäviin, jotka eivät sisällä asiakaspalvelua. 

Hiihto- ja laskettelukeskukset 

Talvisesonki luo kaikissa Pohjoismaissa paljon työtä. Suomesta löytyy reilut 40 laskettelukeskusta, joista hyvin harvalla on kesäisin merkittävää liiketoimintaa talvikauteen verrattuna. Näin ollen kausityöläisiä käytetään alalla todella paljon niin Suomesta kuin ulkomailtakin. 

Kausityön edut 

1. Työ kohtaa tekijän oikeaan aikaan 

Kausityön tärkein ominaisuus on se, että työnantaja löytää työntekijä silloin, kun tarve on suurimmillaan. Sesonkityö kuuluu juuri aloille, joissa vaihtelu kysynnässä vuodenaikojen mukaan on suurta. Työ kohtaa tekijänsä erilaisilla sivustoilla, kun työnantaja ilmoittaa avoimen paikan haettavaksi esimerkiksi nimellä “kausityöntekijä Lappi”. 

2. Nuorille mahdollisuus ansaita rahaa 

Kausityö on termi, jota käytetään vapaasti myös kesätöiden yhteydessä. Niin sanotut kesätyöt ovat tietenkin elintärkeä linkki nuorille kohti työelämään. Esimerkiksi marjanpoimijan palkka on ollut monelle nuorelle vuosien saatossa se ensimmäinen kokemus ansaitusta omasta rahasta.  

3. Laadun ja työntekijöiden tyytyväisyyden varmistaminen 

Sesongit ovat vakituisille työntekijöille monella alalla luvattoman rankkaa aikaa, jos apua ei palkata kausityöntekijöistä. Hyödyntämällä kausityöntekijöitä varmistat sekä palvelun laadun asiakkaan suuntaan, että työyhteisön tyytyväisyyden. 

4. Sivutuloa monelle ammattilaiselle 

Esimerkiksi ravintola-alalla erittäin moni ammattilainen tekee sivutuloa sesonkien aikaan festareilla tai laskettelukeskuksissa. Ilman näitä raatajia tapahtumat eivät tietenkään toteutuisi, sillä esimerkiksi anniskelu ei olisi mahdollista ilman vastuuta kantavaa ammattilaista. 

5. Säästöt ulkomaisen työvoiman kohdalla 

Kausityöhön muualta kuin Pohjoismaista, EU-maista, Liechtensteinista tai Sveitsistä tulevat kausityöntekijät eivät ole työttömyysvakuutusmaksujen piirissä, kun heihin sovelletaan kausityölakia. Tämä on työnantajalle tietenkin suoraa säästöä verrattuna kotimaiseen työvoimaan ja sopivan tilaisuuden tullen mahdollisuus kannattaa käyttää. 

Miten löydän kausityöntekijöitä? 

Työ kohtaa tekijänsä nykyään tietenkin netissä. Työnantajan kannattaa tehdä ilmoitus vapaista työpaikoista oli haussa sitten ulkomainen tai kotimainen työvoima. 

Tietenkin myös ajan myötä syntyvät suorat kontaktit esimerkiksi ulkomaille ovat kullan arvoisia. 

Myös vuokratyötä välittävien yritysten kanssa voi tehdä yhteistyötä. Välityksestä aiheutuu tietenkin kuluja, mutta tätä väylää pitkin voi olla helppo aloittaa kausityöläisten etsiminen. Pidä kuitenkin mielessä se, että vuokratyöläinen nauttii edelleen työntekijänä normaaleista oikeuksista yleisistä harhaluuloista huolimatta. 

Millaisia lakisääteisiä asioita tulee ottaa huomioon? 

Kun puhutaan ulkomaisesta työvoimasta, on syytä ottaa huomioon se, että useista maista tulevilla ihmisillä on oikeus oleskella Suomessa 90 päivää ilman viisumia tai oleskelulupaa. EU-maan tai Islannin, Norjan, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse Suomessa työskentelyyn oleskelulupaa. Jos oleskelu kuitenkin kestää yli 3 kuukautta, tulee se rekisteröidä. Kausityöntekoon tarkoitettua viisumia voi hakea vain Suomen edustustosta. Sitä ei voi hakea toisen Schengen-maan edustustosta.  Varsinaisen kausityöoleskeluluvan tarvitsee henkilö, joka tulee töihin Suomeen 3–9 kuukauden ajaksi. Oleskelulupaa haetaan Maahanmuuttovirastosta. 

Miten kausityön voi rahoittaa? 

Etenkin liiketoiminnan alkuvaiheessa yrityksen voi olla vaikea suhteuttaa liiketoiminta sesonkien vaihteluun. Kausityövoiman hankkimiseen voi hyvin hakea myös yritysluottoa. Yritysluotto on kätevä tapa hyödyntä lainarahaa vain juuri sen verran, kun on tarpeellista. Tietenkin olisi toivottavaa, että liiketoiminta kattaisi syntyvät kulut jo ensimmäisen sesongin loppuun mennessä. 

Liiketoiminta kokonaisuutena voi vaatia myös yrityslainan. Lainan ottamista suunniteltaessa on syytä arvioida kaikki tulevat kulut ja tehdä rehellinen ennuste tulevasta. Tässä vaiheessa on myös hyvä miettiä sesonkiin palkattavan työvoiman aiheuttamat kulut, jotka kasaantuvat joskus hyvin lyhyelle ajanjaksolle.